Tekniikan kehitys näkyy myös maatalousalalla. Säädettävän lannoitusmäärän levitys (VRA) mahdollistaa täsmälannoituksen. VRA-tekniikan avulla lannoitusmäärä säädetään tarkasti alueen sijainnin tai ominaisuuksien mukaan. Näin voidaan säästää materiaaleja ja kustannuksia sekä suojella ympäristöä entistä paremmin.

Millaisen VRA:n Atfarm tarjoaa? Miten Atfarm eroaa muista työkaluista?

Atfarm käyttää Sentinel-2-satelliittien kautta saatuja tietoja kasvillisuusindeksin laskemiseen. Säännöllisesti päivitettyjen satelliittikuvien avulla voidaan luoda VRA-typpikarttoja peltoja varten. Atfarmin VRA-kartat perustuvat Yaran N-Sensorin tavoitemäärän algoritmiin, joka on Atfarmin erikoistoiminto.

Yaran N-Sensor on traktoriin asennettava kaukokartoituslaite, joka määrittää typentarpeen mittaamalla kasvien heijastaman valon. Ensimmäinen N-Sensor (Classic) julkaistiin vuonna 1999 viljakasveja varten. Mennessä suoritettiin yli 250 tutkimusta, jotka paransivat laitteen suorituskykyä ja mahdollistivat uusien ohjelmien lisäykset. Atfarm käyttää kasvi- ja aluekohtaisia kalibrointeja VRA-typpikarttojen luomiseen satelliittikuvien perusteella.

Lähes kaikki muut saatavilla olevat työkalut käyttävät normalisoitua kasvillisuusindeksiä (NDVI, Normalized Difference Vegetation Index), joka perustuu näkyvän punaisen valon määrään ja lähi-infrapunasäteilyyn. Tällaisella yli 50 vuotta vanhalla tekniikalla voidaan kuitenkin havaita eroja vain varhaisissa kasvuvaiheissa. Kasvien versojen kehityksestä alkava indeksi saavuttaa lopulliset raja-arvonsa hyvin nopeasti ja menettää informaatioarvonsa.

Tähän mennessä vain Yaran kehittämä N-Sensor-indeksi on voinut osoittaa biomassaerot versojen kehittymisen aikana ja sen jälkeen sekä luoda tarkkoja VRA-karttoja näitä kasvuvaiheita varten.

Mitä VRA-strategioita voin valita Atfarmissa?

Kun Atfarmin algoritmi on laskenut kasvuston ottaman typen määrän, voit valita kaksi strategiaa:

Tasoitus

Tasoitusstrategiassa levitetään enemmän typpeä alueille, joilla kasvuston biomassan tai kasvuston ottaman typen määrä on alhaisempi. Typpeä levitetään puolestaan vähemmän alueille, joilla kasvuston biomassan tai kasvuston ottaman typen määrä on suurempi. Strategia toimii parhaiten, kun typpi on kasvunrajoitustekijä ja kun halutaan varmistaa, että kaikilla peltoalueilla ovat tarpeeksi typpeä.Strategia sopii parhaiten kauden alkuvaiheeseen, kun viljelykasvi voi vielä kompensoida kasvueroja esimerkiksi edistämällä pensomista.

Tehostus

Tehostusstrategiassa levitetään enemmän typpeä alueille, joilla kasvuston biomassan tai kasvuston ottaman typen määrä on suurempi. Typpeä levitetään vähemmän alueille, joilla kasvuston biomassan tai kasvuston ottaman typen määrä on pienempi.Strategia toimii parhaiten, kun muut tekijät (esim. veden saatavuus) rajoittavat kasvien kasvua ja sadon potentiaalia. Biomassan katkaisupiste ohjaa levitysalgoritmia säätämään lannoitusmäärän mahdollisimman pieneksi, kun biomassan mittaustulos on tietyn tason alapuolella. Näin varmistetaan, että typpeä ei hukata peltoalueilla, jotka eivät todennäköisesti tuota satoa esimerkiksi satovahinkojen tai seisovan veden vuoksi. Tällaisten viljelykasvien käsittelyn oletetaan olevan epätaloudellista, ja lannoitus lopetetaan sen sijaan, että alhaisten biomassa-arvojen seurauksena käytettäisiin erittäin suuria määriä typpeä.

Tehostusstrategian käyttöä suositellaan myös proteiinilannoitteille, jotta varmistetaan yhdenmukaiset proteiinipitoisuudet ja estetään proteiinin laimentuminen korkeatuottoisilla alueilla. Proteiinilannoite on tarkoitettu myöhempien kasvuvaiheiden viimeiseksi lannoitteeksi (GS37:n viljoille – lippulehden näkymisestä alkaen).

Kun luot VRA-kartan pellollesi, voit valita tehostusalgoritmin vain myöhäisille kasvuvaiheille. Jos haluat valita tehostusmenetelmän aikaisemmille kasvuvaiheille, voit luoda VRA-kartan manuaalisesti ja valita sitten tehostusmenetelmän.